Euribor, korkokatto vai kiinteä korko asuntolainalle?

Asuntolainaa haettaessa, eteen tulee monta huomionarvoista asiaa ja päätöksiäkin pitäisi osata tehdä. Yksi haastavimmista kysymyksistä kuuluukin; mikä korko lainalle tulisi valita? Korkojen pysytellessä alhaalla, moni pohtii, mitä tapahtuu sitten kun tilanne kääntyy? Voiko korkojen nousulta jotenkin suojautua ja mikä olisi paras ja mahdollisesti edullisin vaihtoehto?

Korkosuojauksella, tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla asuntolaina suojataan mahdolliselta korkojen nousulta ja varmistetaan lainanhoidon pysyminen kutakuinkin tasapainossa. Tähän on olemassa useita eri vaihtoehtoja.

Korkoputki ja korkokatto ovat tulleet viime aikoina monelle tutuiksi ja niitä haetaankin nyt lähes joka toiseen asuntolainaan.

Korkoputki määrittelee lainan koroille sekä ylä- että alarajan, jolloin korot eivät pääse nousemaan liian suuriksi, mutta vastaavasti matalimmalta mahdolliselta koroltakin vältytään. Rajojen puitteissa lainan viitekorko voi vaihdella vapaasti, mutta kohtuullisissa määrin. Nimityksellä viitataankin nimenomaan koron enimmäis- ja vähimmäismäärän muodostavaan “putkeen”, jonka välissä viitekorko seilailee.  Useimmiten viitekorkona näille lainoille toimii 12 kuukauden euribor. Korkoputkea tarjoavat tällä hetkellä vain kaksi pankkia, Nordea ja Danske Bank. Kiinnostavaa on kuitenkin, että lähes puolet Danske Bankin asiakkaista valitsee nykyisin nimenomaan korkoputken asuntoluotolleen.

Korkoputken ollessa vielä suhteellisen tuore vaihtoehto, ei sen tilastollisia lukuja vielä päästä kovin suuresti vertailemaan. Varmaa on, että tällä korkosuojauksen menetelmällä eivät korot pääse kipuamaan liian suuriksi. Kuluttajan korvaa varmasti miellyttää myös se, että korkoputkea tarjotaan ilmaiseksi. Pankkien riski on varsin pieni, sillä korot eivät voi myöskään laskea alle asetetun minimimäärän ja näin ollen pankilla on varaa tarjota sitä veloituksetta. Ainoana miinuspuolena kuluttajan osalta onkin siis se, että korkojen laskiessa alle korkoputken määrittelemän alarajan, ei velallinen pääse siitä hyötymään.

 

Korkokatossa, nimensä mukaisesti, asuntolainan viitekorolle asetetaan yläraja, eikä korko tällöin voi milloinkaa nousta tämän yli. Korkokatto on hyvin samankaltainen kuin korkoputki ja siinä viitekorkona käytetään myös niin ikään 12 kuukauden euriboria. Korkokatossa ei ole mitään alarajaa, joten velallinen hyötyy myös silloin, kun korot ovat huomattavan alhaalla. Tässä tapauksessa pankilla on isompi riski rahan menetykseen matalakorkoisina aikoina ja tästä syystä korkokatto ei ole kuluttajalle ilmainen.

 

Kiinteäkorkoisessa luotossa korot pysyvät samalla tasolla, ilman vaihtelua kumpaankaan suuntaan. Tämä on ehdottomasti kaikkein vakain koronsuojauskeino, mutta ei välttämättä kuitenkaan halvin. Yksi vaihtoehto on asettaa esimerkiksi puolelle lainasta kiinteä korko ja sitoa toinen puoli euriboriin. Puolikkaalle lainasummalle asetettua koronsuojausmenetelmää voi tulevaisuudessa myös vaihtaa, mikäli haluaakin kiinteän koron sijasta esimerkiksi korkokaton.

 

Asuntolainojen viitekoroista Suomessa kaikkein suosituin on euribor. Euriborista käytetyimmät sopimuksen ovat pituudeltaan 3kk, 6kk tai 12kk. Euriborilla tarkoitetaan sitä korkoa, jolla pankit lainaavat toisilleen rahaa ilman vakuuksia.

Euriborin lisäksi pankit tarjoavat omia viitekorkojaan, niin kutsuttuja Prime-korkoja.

Euriboria määrittelee Euroopan keskuspankki ja Prime- korkoon vaikuttaa yleinen korkotaso ja talouden näkymät, muun muassa inflaatio-odotukset. Usein kuullaan pankin oman koron olevat Euriboria kalliimpi, mutta Prime- koron etuna on sen hidas reagoiminen markkinoiden muutoksiin.