Kulutusluottojen ottaminen kiihtyy – onko se ongelma?

Viime aikoina Suomessa otettujen kulutusluottojen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Finanssialan keskusliiton tekemän tutkimuksen mukaan joka neljännellä Suomen täysi-ikäisellä kansalaisella on kulutusluottoa. Tästä joukosta jopa 19 prosentilla on enemmän kuin yksi kulutusluotto, osalla jopa enemmän kuin kaksi luottoa. Nykypäivänä kulutusluotoista on tullut lähes yhtä yleinen luoton muoto kuin asuntolainoistakin. Tähän on huomioitu myös luottokorttiluotot.

Kulutusluottojen ottaja on Finanssialan keskusliiton mukaan yleensä 35-54-vuotias. Alle 25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat ovat harvinaisimmat kulutusluottojen käyttäjät.

Kulutusluottoja ottavat useimmiten sellaiset henkilöt, joiden tulot ei riitä kattamaan menoja. Koska menot ovat liian suuret tuloihin nähden, katetaan niitä ottamalla kallista kulutusluottoa. Tämä sinällään on jo huolestuttavaa, sillä arkipäivän budjetti ylittyy jo ennen luoton ottamista, eikä näin ollen ole myöskään mahdollista hoitaa kulutusluottoa pois sovitussa aikataulussa. Usein hyvätuloisten osalta tämä on vielä suurempi riski omalle taloudelle kuin pienempituloisten osalta. Hyvätuloiset arvioivat tulonsa liian positiiviseksi, eivätkä huomaa sudenkuoppaa luotossa. Kulutusluoton ottamiseen sisältyy aina pidempiaikainen takaisinmaksuaikataulu, joten tämä pitkän aikavälin vaikutus saattaa jäädä huomiotta, mikäli arvioidaan omaa taloudentilaa liian positiivisesti.

Voidaan kuitenkin todeta, että lainanottajien riskit ovat melko vakaalla pohjalla, ainakin Finanssialan keskusliiton mukaan. Näin siksi, että useilla lainanottajilla on myös säästöjä tai sijoituksia rahastoissa ja nämä takaavat puskurin omalle taloudelle.

Kulutusluottojen määrä on kasvanut hurjasti viimeisen vuoden aikana. Nykyään kaupat toimivat useasti luoton välittäjinä kuten elektroniikka-, huonekalu-, kodinkone- ja autokaupassa. Myös verkkokaupat tarjoavat tuotteitaan osamaksuominaisuuksilla. Tämän vuoksi ongelmia onkin tullut lisää. Asiakastiedon ylläpitämässä palvelussa maksuhäiriömerkintä on jo n. 375.000 suomalaisella.

Mikäli ostoksien yhteydessä kaupitellaan kulutusluottoa, se ei useinkaan ole selvää asiakkaalle, eikä etenkään kaikki luottosopimuksen ehdot. Tällainen tilanne tulee usein kalliiksi luotonottajalle. Verkkokauppojen maksuvaihtoehdot ovat myös usein kuluttajille epäselviä, sivuilla ei ole tarpeeksi selkeästi ilmaistu, että kyseessä on luotto.

Mikäli kuluttaja on ottanut useasta paikasta luottoa, on harkittava tarkoin omaa kykyään maksaa kulutusluotto takaisin. On huomioitava kaikki otetut kulutusluotot tarkasti ja kaikkien luottojen kulut ja maksuerät. Mikäli nämä asiat eivät ole kunnossa, saattaa oman talouden hallintaan tulla suuriakin ongelmia, eikä kulutusluottojaan kykene maksamaan sovitusti.

Aiemmin säädetty laki pikalainojen korkokatosta ei poistanut kuitenkaan kalliita pikalainoja. Kun ennen näitä kutsuttiin pikavipeiksi, nykyään niitä tarjotaan joustoluottoina. Lainasummia on vain korotettu sekä laina-aikoja pidennetty. Vuonna 2013 säädetty laki lainojen korkokatosta oli 50 prosenttia + viitekorko. Aiemmin nämä korot saattoivat olla tuhansiakin prosentteja. Velkaongelmia on nykyään Takuusäätiön mukaan vähemmän, mutta ongelmiin joutuvien velkasummat ovat nykyään suhteessa paljon suurempia kuin aiemmin.

Koska luotontarjoajat eivät hae enää myöntämillä luotoillaan nopeaa tulosta, vaan keskittyvät pidempiaikaisen tuoton saamiseen, voitaneen se nähdä ongelmallisena, sillä kulutusluottojen ottajat eivät osaa huomioida pitkän aikavälin taloudellista tilannettaan saati kulutusluoton todellisia kustannuksia. Näistä johtuen kulutusluottojen maksun suhteen on tullut taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa sairauden, eron tai työttömyyden vuoksi. Sen vuoksi ei ole osattu huomioida riittävän realistisesti otetun luoton määrää ja näin ollen luoton maksun viivästyminen tai kykenemättömyys sen hoitamiseen aiheuttavat tänä päivänä maksuhäiriömerkintöjä kasvavassa määrin. Joskus saatetaan jopa maksaa luottoa ottamalla uusi luotto, mutta sen kantamattomuus heikossa taloudellisessa tilanteessa on äärimmäisen negatiivinen ilmiö.

http://www.finanssiala.fi

www.kuningaskuluttaja.fi

www.asiakastieto.fi

www.yle.fi